Mun edellinen Through the shelf-homma ei oikein toiminut koska ehdin hankkia uusia leffoja ennen kuin ehdin kertoa hyllysisällöstäni tänne, joten taidan kaverin pyynnöstä aloittaa simppelisti alusta. Kuten siis aiemminkin, Through the shelfin idea on siis että kerron mitä dvd-hyllystäni löytyy, lokero lokerolta (mulla on Ikean sellaiset kapeat hyllyt joten leffoja mahtuu aina 10-11 kerrallaan).
Aloitan tällä kertaa vähän eri päästä hyllyä, eli alhaalta, animepuolelta.
Candy Candy oli lapsuuteni yksi suosikkisarjoistani. En vain koskaan väsynyt katsomaan niitä muutamia VHS:lle nauhoitettuja jaksoja joita meillä oli (tai on edelleen). Joten kun tilaisuus saada kaikki tuottarit japaniksi enkkuteksteillä, en todellakaan antanut tilaisuuden mennä ohi suun. Candy Candy on synkänsävyinen sarja orpokodissa kasvaneesta tytöstä jonka elämä ei ole koskaan kovin helppoa, mutta Candy päihittää kaikki vaikeudet positiivisella ajattelullaan ja puhtaalla sydämellään.
D.N.Angel oli vähän sellainen hetken mielijohteesta tullut ostos, mutta tykkäsin siitä loppujen lopuksi sellaisena aivot narikkaan-sarjana. D.N.Angel kertoo Daisuke-nimisestä pojasta joka 14-vuotiaaksi tultuaan saa taidon muuttua yhtäkkiä kuuluisaksi taidevarkaaksi, Darkiksi, joka aikanaan katosi jälkiä jättämättä. Aina kun Daisuke ajattelee ihastuksensa kohdetta, Risaa, hän muuttuu Darkiksi - mieheksi jota Risa fanityttömäisesti ihannoi. Ja taidevarkaalla on tietysti häntä jahtaava vihollinen, Satoshi, jonka sisällä taas uinuu geeni joka pystyy muuttamaan Satoshin Kradiksi, Darkin viholliseksi.
Axis Powers Hetalia on koominen sarja jonka kautta kerrotaan (hieman vääristeltyä) maailman - lähinnä Euroopan - historiaa. Kaikki hahmot edustavat jotakin maata - on villipytty-tyyni Japani, ruokaa ja naisia ajatteleva Italia, sotilaallinen ja ryhdikäs Saksa, sekä idiootti hampurilaisia mussuttava Amerikka. Hahmot on ehkä stereotypialla kärjisteltyjä, mutta hemmetin hauskaa katsottavaa.
Fullmetal Alchemist oli yksi ensimmäisistä animesarjoista joihin tutustuin.
Fruits Basket oli myös yksi ensimmäisiä animesarjatuttavuuksiani, täysin erilainen taas Fullmetal Alchemistista. Fruits basket kertoo orvoksi jääneestä Tohru Honda-nimisestä tytöstä, joka muuttaa väliaikaisesti asumaan Yuki Sohman, luokkatoverinsa, sekä tämän sukulaisen Shigure Sohman, luokse asumaan. Pian selviää kuitenkin suuri salaisuus jota Sohman suvun jäsenet pitävät: kun vastakkaisen sukupuolen henkilö halaa heitä, he muuttuvat joksikin kiinalaisen zodiacin eläimiksi. Synkkä salaisuus on pitänyt Sohman suvun eristäytyneenä ja yksinäisenä, mutta Tohrun positiivinen elämänkatsomus luo uutta uskoa kaikkiin.
Fullmetal Panic! on eräs vähän uudempi tuttavuus johon en suoraan sanoen ole aivan hullaantunut... Olen hieman harkinnut noiden myymistä, mutta kerrotaan nyt sen verran että tarina kertoo eräästä vakavasta sotilaasta, joka palkataan vartioimaan erästä erityistä lukiolaistyttöä, joka on tulla hulluksi häntä alituisesti vartioivan sotilaan takia. Miehellä ei ole huumorintajua, eikä omakohtaista kokemusta millaista tavallinen lukioelämä on, joten hän näkee vaaraa mitättömissäkin asioissa.
Samurai Champloo on omalaatuinen hieman modernisoitu samuraiseikkailutarina, joka kertoo tytöstä joka etsii auringonkukilta tuoksuvaa samuraita. Hän saa seurakseen ja suojelijoikseen kaksi täysin erilaista samuraita - Mugen, takkutukkainen rääväsuinen kuumakalle, sekä Jin, kylmäkiskoinen ja tyyni. Yhdessä he törmäävät mitä omituisempiin vastoinkäymisiin ja he joutuvat lyömään päänsä (ja voimansa) yhteen selvitäkseen.
Utawarerumono on vielä hieman mulle tuntemattomaksi jäänyt, koska en ole ehtinyt katsoa kuin pari jaksoa, mutta tarina kertoo muistinsa menettäneestä miehestä joka herää keskellä kylää jossa asuu ihmisiä joilla on eläimien ominaisuuksia - ketun häntä ja korvat yms. En ole vielä ihan perillä juonesta, joten vaikea kertoa enempää.
Hellsing on yksi suosikki vampyyrianimeni mitä tiedän, koska se on niin erityyppinen kuin monet muut vampyyritarinat. Hellsing kertoo Alucardista, ylivoimaisen mahtavasta vampyyrista, joka palvelee Integra Hellsingiä, saman nimisen organisaation johtajanaista, joka jatkaa Van Helsingin jättämää tehtävää; tuhota ihmisille vaaraksi olevia vampyyreja sekä heidän luomia zombeja. Ja mikä olisikaan paras tapa tuhota vampyyreja, kuin toisen, vahvemman vampyyrin avulla. Tarinaan liittyy muitakin hahmoja, kuten esimerkiksi Alucardin luoma vampyyri, ex-poliisi Ceras Victoria, sekä Alucardin arkkivihollinen, isä Alexander Anderson.
Hellsing Ultimate Series on samaan tarinaan perustuva, mutta ytimekkäämpi ja mielestäni paljon parempi tarina, joka seuraa mangaa paljon sutjakammin kuin perus sarja.
Black Blood Brothers on yllätys yllätys myös vampyyritarina, mutta hieman sellainen jolla ei ole päätä eikä häntää - en oikein päässyt juonesta kiinni kun katsoin sitä, joten vaikea sitä on oikein selittää teillekään.
Blood - The Last Vampire on elokuva nuoresta, lajinsa viimeisestä vampyyritytöstä, Sayasta, joka tuhoaa lepakkomaisia, vampyyrin hirviömäisempiä versioita käyttäen katanaa. Ks. juonella on tehty myös ihan animesarja, jota en valitettavasti ole nähnyt, mutta tämä elokuvaversio on ihan ok viihdyttävyydeltään. Voisin katsoa sen itseasiassa taas lähiaikoina.
Vampire Hunter D - Bloodlust on myös yksi suosikki vampyyrianimeni, johtuen ehkä sen tunnelmasta, piirtotyylistä ja musiikista. Ks elokuva kertoo D-nimisestä puolivampyyrista, joka palkataan metsästämään vampyyria nimeltä Meyer, joka kidnappasi varakkaan perheen tyttären, Charlotten. Kyseisen jahdin aikana käy kuitenkin ilmi, että Charlotte lähti Meyerin mukaan vapaasta tahdostaan, koska hän ja Meyer ovat rakastavaiset. D tuntee olonsa ristiriitaiseksi Charlotten viemisestä takaisin kotiinsa, mutta toiset Meyerin perään palkatut metsästäjät eivät.
Vampire Hunter D on taas ensimmäinen, paljon vanhempi versio D:n tarinasta. Ks leffa on osoitettu hieman nuoremmalle yleisölle eikä ole animaatioltaan tai viihdyttävyydeltään läheskään niin hyvä kuin Bloodlust.
