Return to OZ oli lapsena todella pelottava mutta silti katsoin sitä jatkuvasti. Mutta OZin ensimmäinen osa pysyi koko lapsuuteni ajan näkemättä - nyt sekin löytyy dvd-hyllystäni.
Swiss Family Robinson oli yksi suosikeistani, koska suloiset viidakoneläimet ja ilkeät merirosvot. Oikea timantti.
Pollyanna oli toinen suosikkini jo siltä ajalta kun en edes osannut lukea tekstityksiä. Jotenkin vain se elokuvan hyvä henki huokui pelkästään näyttelijöiden ja äänien välityksellä, että tiesi koko ajan missä mennään.. Tai sitten mä vaan olin lapsinero ja osasin englantia.
20,000 leagues under the sea oli pitkään aukko sivistyksessäni kunnes äiti löysi sen HMV:ltä. Tykkäsin kyllä kovasti elokuvasta ja vihdoinkin tajuan muutamissa leffoissa esitetyt kapteeni Nemo-viittaukset... Kirk Douglas oli kyllä ilo silmälle.
Noidan oppipoika on ihana aivot narikkaan-elokuva jossa saa katsella erikoisefekteillä mässäilyä ja hyviä näyttelijäsuorituksia. Tämä iski jo ensinäkemällä. Ihmettelen vaan edelleen miksi se ei ole Velhon oppipoika.
The Parent Trap oli Pollyannan ohella yksi suosikkini jota tuli kulutettua älyttömästi. Leffa oli hauska, lämminhenkinen ja turvallinen. Lindsay Lohanin tähdittämä versio tästä on pyhäinhäväistys alkuperäiseen verrattuna.
Freaky Friday taas on Lindsay Lohanin elokuva joka iski kympillä! En ole nähnyt vanhaa versiota, mutta esiteininä oli vaan kiva katsella tätä nykyaikaan perustuvaa leffaa teinitytöstä ja äidistä joka ei vaan tajua tätä. Huumoria ja hyvää musiikkiakin riitti.
Balettitossut on vielä näkemättä, mutta ostin sen ihanan Emma Watsonin takia.
