tiistai 28. toukokuuta 2013

Through the shelf 11 - Pala lapsuutta



Tästä hyllystä löytyykin sitten vähän lapsuuden legendoja ja muuta disneyä... ja yksi ei-disney josta en tiedä miksi se tuolla on.

Return to OZ oli lapsena todella pelottava mutta silti katsoin sitä jatkuvasti. Mutta OZin ensimmäinen osa pysyi koko lapsuuteni ajan näkemättä - nyt sekin löytyy dvd-hyllystäni.

Swiss Family Robinson oli yksi suosikeistani, koska suloiset viidakoneläimet ja ilkeät merirosvot. Oikea timantti.

Pollyanna oli toinen suosikkini jo siltä ajalta kun en edes osannut lukea tekstityksiä. Jotenkin vain se elokuvan hyvä henki huokui pelkästään näyttelijöiden ja äänien välityksellä, että tiesi koko ajan missä mennään.. Tai sitten mä vaan olin lapsinero ja osasin englantia.

20,000 leagues under the sea oli pitkään aukko sivistyksessäni kunnes äiti löysi sen HMV:ltä. Tykkäsin kyllä kovasti elokuvasta ja vihdoinkin tajuan muutamissa leffoissa esitetyt kapteeni Nemo-viittaukset... Kirk Douglas oli kyllä ilo silmälle.

Noidan oppipoika on ihana aivot narikkaan-elokuva jossa saa katsella erikoisefekteillä mässäilyä ja hyviä näyttelijäsuorituksia. Tämä iski jo ensinäkemällä. Ihmettelen vaan edelleen miksi se ei ole Velhon oppipoika.

The Parent Trap oli Pollyannan ohella yksi suosikkini jota tuli kulutettua älyttömästi. Leffa oli hauska, lämminhenkinen ja turvallinen. Lindsay Lohanin tähdittämä versio tästä on pyhäinhäväistys alkuperäiseen verrattuna.

Freaky Friday taas on Lindsay Lohanin elokuva joka iski kympillä! En ole nähnyt vanhaa versiota, mutta esiteininä oli vaan kiva katsella tätä nykyaikaan perustuvaa leffaa teinitytöstä ja äidistä joka ei vaan tajua tätä. Huumoria ja hyvää musiikkiakin riitti.

Balettitossut on vielä näkemättä, mutta ostin sen ihanan Emma Watsonin takia.

maanantai 27. toukokuuta 2013

Through the shelf 10 - Musiikkia, musketteja ja mitävielä


Hyllyni ovat muuttuneet taas älyttömästi viimekerrasta, mutta jatketaan näillä jo ottamillani kuvilla... 

Pariisin Varpunen on nerokas ja kaunis ranskalainen elokuva Edith Piafista, kuuluisasta laulajattaresta. Pääosan esittäjä oli voittamansa Oscarin arvoinen (Marion Cotillard). Tykkään tästä leffasta älyttömästi.

Kuningas ja minä on vanha legendaarinen musikaali Siiamin kuninkaasta ja tämän lapsia opettamaan saapuvasta naisesta. Juonikuvio ja laulut tuo mieleen Sound of Musicin, mutta eipä se tarkoita että se olisi yhtään huono asia.

Merirosvoradio on koominen tarina rock 'n' rollin kulta-ajoista, ja englantilaisista miehistä jotka eivät suostuneet edes lainrikkomisen uhalla lopettaa sen soittamista radiossa. Merirosvoradio on yksi parhaita elokuvia mitä tiedän, ja sitä tähdittää moni nerokas näyttelijä kuten Philip Seymour Hoffman, Rhys Ifans ja Bill Nighy. 

Egyptin prinssi on yksi lapsuuden suosikkielokuvistani, sillä siinä oli ihanat musiikit, ja miljöönä rakastamani Egypti. Tarinan raamatunperäisyys ei näin hyvässä piirretyssä haittaa yhtään, eikä elokuva tyrkytä Jumalaa yli äyräidensä etteikö tätä voisi katsoa sellaisetkin jotka ei usko - tai sellaisten lapset.

Muddy Waters Live in concert 1971 on yksi harvoja keikkadvd:tä mitä mulla on, koska Muddy Waters vaan on legendaarisin kaikista. Tällaisenä pienenä triviana; The rolling stones keksi bändinsä nimen Muddy Watersin biisistä.

The Rolling Stones - Shine a Light onkin sitten se toisiksi ainoa keikkadvd:ni. Ihan vain koska Keith Richards.

Sitten onkin kolme eri muskettisoturielokuvaa, joista olen nähnyt vasta yhden, eli uusimman jossa ovat muunmuassa Orlando Bloom ja Matthew Macfadyen. Kaksi muuta ovat vielä katsomatta, ja silti mun pitäisi ostaa vielä yksi; se legendaarinen versio jossa on Charlie Sheen ja Kiefer Sutherland.

Muskettisoturit vahtivat (näin kuvaannollisesti) pientä punakantista dvd:tä, jossa on ensimmäinen filmille taltioitunut roolisuoritukseni, eräässä media-alan opiskelijan elokuvassa... Se on niin hirveä, että oksat pois.

Ja lopuksi sitten digiboxilla nauhotettu versio The Crowsta - multa löytyy se nykyään ihan alkuperäisenäkin mutta en ole raaskinut heittää tätä roskiinkaan. Haluaisko joku?





perjantai 24. toukokuuta 2013

Saksalaisten näyttelijöiden Top 5

Täytyy sanoa että tätä listaa alottaessani ammuin itseäni kyllä jalkaan, sillä tietämykseni saksalaisista näyttelijöistä on olematon...

1. Christoph Waltz  Ei ole edes saksalainen, hahaa!



2. Michael Fassbender (puoliksi saksalainen)


3. Tobias Moretti


4. Michael Ande


5. Stipe Erceg